Paikat ja ihmiset

Nimetyt paikat ja tunnetut henkilöt

Markkinoilla on monenlaista kulkijaa, mutta muutamat nimet ovat saattaneet erottua muita selvemmin kauempaakin tulevien korviin. Koska paikalla on tulijaa monesta kylästä, voi silti olla tarpeen kysellä tulijoiden ja menijöiden nimiä useampaankin kertaan.

Kalkkinen: pieni kylä ainakin neljän päivänmatkan päässä idässä. Kalkkisista tulevaa pientä seuruetta johtaa Laina Lähipelto. Mukana Kalkkisten joukossa on monen juhlan keskipiste Isolempi ja muutama vähemmän kuuluisa kaveri.

Kalevankangas: Vihattulan naapurikylä on ollut jo pidempään verivihassa Kaukolan kanssa. Kummankin kylän väki etsii vihalle loppua. Hyhky, Raho ja Tohlo ovat Kalevankankaan edustajat käräjillä.

Kaukola: kylä pitkän matkan päässä lännessäKaukolan ja Kalevankankaan kylien välillä on ollut sukuvihaa, jota paikalliset päälliköt ja lainlukijat eivät ole saaneet soviteltua. Kumipikin puoli tahtoo lopettaa vihan, mutta sopiminen ei ole onnistunut. Nyt Kaukolan  ja Kalevankankaan neuvottelijat ovat lähteneet Retulan pyhille kiville yrittämään vielä kerran. Kaukolan kylästä ovat saapuneet lähettiläät Inni Metsäpelto, Nuupa Mielivalta ja Havi Metsäpelto.

Kulsiala: ennen ylpeä, mutta nyttemmin köyhtynyt ketju kyliä niemen varsilla. Kulsiala edustaa isäntäväkeä, mutta ei heidän kylästään juuri suuria nimiä erotu. Retulan Ilta ja Pitkänen ovat Ukon riittejä tunteva tietäjäpariskunta. Muista isännistä nimekkäin lienee Oravalan Rato tai Hyvämies riippuen siitä keneltä kysyy. Retulan Saarva on  Pitkäsen oppilas. Moni Kulsialan asukas lähti markkinoiden jälkeen kotiinsa, mutta saarelle jäivät lisäksi ainakin Terhikki äitinsä Terhenen kanssa sekä Kuura ja Virva.

Lautsia: perinteinen kalevalainen kylä itään vievän vesireitin varrella. Lautsiasta paikalla ovat päällikkö Tuittunen vaimonsa Tuitukin ja sisarensa Tuiman kanssa sekä Lautsian noita Lokka Lahjakääty ja eränkulkija Kili Lakkipää. Mukana on myös lauma Tuittulan suvun lapsia.

Lempoinen: kapean vesireitin varrelle levittäytyvä kylä, jonka vartiovuorelta on hyvät yhteydet sekä etelään että pohjoiseen. Lempoisten Ahtialan linnavuori on hylätty eikä linnavuorien varoitustulien ketju enää toimi. Muut pitäjät vaativat Lempoisten väkeä tästä tilille. Lempoisten n lähetystö on tullut Lempoisista selittämään Lempoisten löysäilyä. Lempoisten lähetystöä johtavat Konho Kummallinen ja Miemo Rasantaja. Muita 

Noitala: vanhoina aikoina Noitalassa on asunut monta kuulua noitaa, mutta tämä kaukainen kylä jossakin itäisillä saloilla ei ole viime vuosina juurikaan antanut kuulua itsestään. Vaania on ison talon perillinen Noitalasta.

Rapola: kuuluisa suuresta linnastaan ja sotajoukkojensa väkevyydestä. Rapolan linnavuori on muihin pakolinnoihin verrattuna oikea linnoitus ja sen muurien sisälle voi suojautua pitkänkin piirityksen ajaksi. Rapolan päällikkö Kuningas Karhuniska on läsnä ison seurueen kanssa, johon kuuluvat ainakin hänen vaimonsa Mielikki, perilliset Sampo ja Kaleva, tietäjä Talvikki Tuonentuttu, soturi Uljas Leppämiekka ja lapinkävijä Valto Väkimarja.

Retula: Ukon pyhä saari ja vanha käräjä- ja hautapaikka. Retula on pelin tapahtumapaikka, joka tunnetaan myös Ukon saarena, uhrisaarena ja käräjäsaarena.

Sydänmaa: pienehkö kylä keskellä Kalevalan maita. Sydänmaan matkalaisia paikalla ovat Hakka, Konnari, Huovi ja Lieso.

Teljä: kaupppaikka ja merisatama suolameren rannalla. Teljästäkin on paikalla muutama vieras, näistä nimekkäin lienee suola- ja turkiskauppias Harmaa.

Vanaja: Kalevan maiden suurin kauppapaikka Vanajavirran rannalla. Yksikään toinen Kalevan maiden kylistä ei voi kilpailla Vanajan kanssa asukkaiden määrässä ja markkinoiden laadussa. Vanajan päällikkö Lauha Tapporauta on läsnä isomman seurueen kanssa. Mukana ovat ainakin tietäjä Remupussi, seppä Rahikainen, luottomiekka Knut Sudenpää ja kestiystävä Aura Peuraansarvi. Vanajan väen puheissa useimmin on kuitenkin mainittu kaksi neitoa, Kylmankukka ja Sinililja.

Vihattula: tämäkin kylä on länteen kulkevan vesireitin varrella. Sen asukkailla on vähän levoton maine tyhjäntoimittajina, huonoina viljelijöinä tai hyvinä apukäsinä vaarallisen ajan osuessa kohdalle.